Helppoja kesäherkkuja

Kesällä otetaan rennommin, joten kaivoimme esiin pari suosikkireseptiämme, jotta teilläkin olisi niistä iloa!

Banaaniohukaiset L, M, G

1 pehmennyt banaani
2 kananmunaa
1/2 tl neilikkaa tai kanelia
(ripaus vehnäjauhoja, ei ole välttämätöntä ja älä laita, jos haluat gluteenittomia ohukaisia)
Surauta bamixilla tai tehosekoittimella sekaisin ja paista pannulla. Tarjoile vaniljajäätelön, marjojen ja hunajan/vaahterasiirapin tai hillon kera.

Kesäleivokset L,G

¼ osa pientä vesimelonia
250 g laktoositonta pehmeää tuorejuustoa, esim. Mascarpone
1 tl vaniljasokeria
1 tl sokeria
marjoja ja/tai hedelmiä

Viipaloi vesimeloni viipaleiksi. Sekoita tuorejuuston joukkoon sokerit. Laita vesimelonisiivut tarjottimelle tai lautaselle vierekkäin. Annostele päälle makeutettu tuorejuusto, noin ruokalusikallinen yhden siivun päälle. Koristele marjoilla ja hedelmillä. Älä käytä tarjoiluastiassa paperia tai tekstiililiinaa, sillä se kastuu!

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kesäleivokset.jpeg
Kesäleivokset syntyvät nopeasti vesimelonista, tuorejuustosta ja marjoista!

Rentouttavaa ja maukasta Juhannusta!

Johtamisella on vaikutusta organisaation tulokseen

Otsikon aiheesta kaikki ovat varmasti samaa mieltä, mutta kuinka hyvää johtamista toteutetaan? Se on monien kokonaisuuksien summa. Pohdimme asiaa palvelun organisaatiomallien kautta, sillä erilaiset mallit vaikuttavat asioihin, joita pitää huomioida hyvän tuloksen saamisessa. Tässä malleiksi on valittu kunnan oman organisaation tuottamat palvelut, kunnan omistama in-house-yhtiö ja ulkoinen yhtiö.

 Poistojen vähennysten toteuttaminen tulee ennakoida suunnittelussa

Hyvä johtaja huomioi, kuinka poistot toteutetaan eri malleissa. Kunnallisen organisaation kustannusrakenne on erilainen, sillä esimerkiksi koneiden ja laitteiden poisto voidaan laskea kirjanpidollisesti hieman eri tavalla. Kirjanpitoa koskeva laki on sama kaikille, mutta koneiden ja laitteiden poistoiäksi lasketaan kunnissa usein pidempi aika ja se vaikuttaa vuosittaisiin poistoihin. Poistojen iäksi voidaan laskea jopa kymmenen vuotta, joka käytännön työssä tarkoittaa sitä, että koneita huolletaan ja hoidetaan hyvin, jotta ne kestävät tuon ajan.

Kirjanpitolain 5:5a§:n mukaan pysyvä aineeton omaisuuden hankintameno on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan ja enintään viiden vuoden kuluessa.  Laki toteaa kuitenkin, että tätä pidempää poistoaikaa voidaan käyttää, jos sitä voidaan pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.  Enimmäispituusaika on 20 vuotta. Kun tämä asia huomioidaan organisaation kirjanpidossa, niin tällä voidaan alentaa yksikkökohtaisia suoritehintoja merkittävästi.

Yhtiöiden tavanomainen ruoka- ja puhtauspalvelualan koneiden ja laitteiden poistoaika on 4 – 5 vuotta.  Tällöin poistojen osuus yksikköhinnassa näkyy nopeammin, joten yhtiön muihin kustannuksiin täytyy kiinnittää enemmän huomioita. Poistoaikojen pituudesta käydään ajoittain keskustelua, mutta oleellista asiassa on se, että valittu tapa huomioidaan taloudellisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa.

Erilaiset ALV-käytänteet tulee huomioida

Kun kunta tuottaa ruokapalvelun itse, niin se saa arvonlisäverosta, eli alv:sta, palautusta ei-liikevaihtoverollisesta toiminnasta, kuten oppilaiden lounaan elintarvikekustannuksista. Liikevaihtoverollisesta toiminnasta se saa hyvitystä alv-vähennysjärjestelmän kautta, kuten yhtiöt. Jos kunta ostaa esimerkiksi koululaisten ateriat ruokapalvelun yritykseltä, niin se maksaa tästä 14 % alv:n, sillä kunta saa alv:sta vähennystä liikevaihtoverollisen toiminnan kautta. Mikäli kunnalla on vähän omaa liikevaihtoverollista myyntiä, niin alv-vähennyksen määrä on pieni, joten se tulee huomioida taloudellisessa suunnittelussa.

Alv:n käsittelytapa on saattanut vaikuttaa kuntien valintoihin, miten palvelut järjestetään: omana, in-houseyhtiönä vai yhtiön toimesta. Tällöin ruoka- ja puhtauspalveluita on saatettu yhtiöittää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, jolloin on mahdollista ostaa kyseinen palvelu verottomana. Toisaalta kunta voinut ostaa ruokapalvelua ja maksaa elintarvikkeet itse, jolloin se saa välittömät alv-palautukset itse elintarvikkeista ja maksaa vain palvelusta alv:ta.  Tätä mallia hyödynnetään jonkin verran in-house-yhtiöissä ja sen vaikutus kunnassa voi olla kymmeniä- tai satojatuhansia euroja vuodessa.

Ulkoinen yhtiö ostaa pääsääntöisesti elintarvikkeet itse ja huomioi palvelun tuottamisessa alv:n vaikutukset, jotta hinta pysyy kilpailukykyisenä ja yhtiön toiminta kannattavana. Ulkoinen yhtiö saattaa tuottaa palveluita monille asiakkaille, joten sen pitää huomioida kaikki asiakkaat, jotta hyvä taloudellinen tulos voidaan saavuttaa, joten kovin pitkään tappiollista tuotantoa ei voida toteuttaa. Kunnissa palveluita tuotetaan jopa tappiollisina, jos sen avulla saavutetaan jotain muuta etua.

Hyvä johtaminen on kokonaisuuksien hallintaa

Talouden realiteetit ovat tärkeitä ottaa huomioon johtamisessa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi organisaation toimintaan ja kehittämismahdollisuuksiin. Tärkeämpää kuin poistot ja alv-käytännöt ovat organisaation toimintatavat. Muidenkin osa-alueiden hallinnalla on merkitystä organisaation menestymiselle ja siihen tarvitaan hyvää johtamista, luottamusta sekä yhteistoimintaa organisaation sisällä ja ulospäin. Osaavan, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, kun toiminnan kehittämiseen sitoutuu organisaatio alhaalta ylös, ml. sidosryhmät ja asiakkaat.

Tiedämmekö oikeasti mitkä asiat tuottavat lisäarvoa asiakkaalle?

Organisaation toiminnan tulee olla hyvin organisoitua. Hyvän johtajan tulee nähdä tulevaisuuteen ja se on tänä päivänä yhä haastavampaa. Tiedetäänkö organisaatiossa oman toiminnan haasteet ja mahdollisuudet sekä asiakkaan toiveet ja lisäarvoa tuottavat palvelut. Mitä paremmin nämä asiat tunnetaan, sitä helpompaa on organisaatiota johtaa.  Omaa toimintaa tulisi analysoida säännöllisesti, ja ajoittain olisi hyvä tehdä ulkopuolisen selvitys, jolla voidaan saada lisätietoa, uusia näkemyksiä ja vertailutietoja, jotka auttavat organisaatioita kehittämään itseään.  Hyvä johtaminen ei ole helppoa ja siinä riittää aina kehitettävää, mutta eikös ole hienoa olla kehityksen polulla?

Lisätietoja:

https://www.kuntaliitto.fi/muistio-poistosuunnitelmien-tarkistamisesta-2012

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/veroilmoitus/liikkeen-tai-ammatinharjoittaja/poistot-ja-pienhankinnat/

Koronan jälkeen uudet ja vanhat haasteet

Elämme nyt korona-aikaa. Koronaa on kaikkialla ja sillä on laajat vaikutukset nyt ja myöhemmin. Haasteita tulee olemaan melkoisesti ja erityisesti kunnissa, sillä todennäköisesti kuntien nettokustannukset nousevat valtioavusta huolimatta ja kuntien tarve tehdä säästöjä kohdistuu palveluihin, jotka eivät ole lakisääteisiä. Tästä näkökulmasta pohdin hieman kuntien ruoka- ja puhtauspalveluita.

Puhtauden arvostus on noussut

Hyvällä puhtaanapidolla ehkäistää sairauksien leviämistä ja ylläpidetään terveyttä! Tästä johtuen siis toivon ja uskon, että Suomen kunnissa arvostetaan puhtautta, eikä siitä tehdä kohtuuttomia säästöjä. En silti usko, että se välttyy kokonaan säästötoimenpiteiltä, joten ehdotan, että työpaikoilla mietittäisiin enemmän puhtaanapidon rajapinnassa olevien töiden työnjakoa, kuka ne tekee ja milloin, kuin varsinaisen puhtaanapidon karsimista. Puhtaanapitoon lasketaan usein paljon muutakin kuin varsinaiset puhtaanapitotehtävät. Näitä ovat esimerkiksi työvaatehuolto, pyykinpesu ja erilaiset kuljetustehtävät.

Ammattitaito ja käsihygienia on puhtauden peruslähtökohta

Puhtaus on puoli ruokaa

Puhtaanapidon merkitys ruokapalveluiden tuottamisessa on korostunut: miten asia huomioidaan keittiöllä, kuljetuksessa ja tarjoilussa. Omavalvonnan avulla seurataan puhtaanapitoa eri vaiheissa, mutta onko ohjeistusta syytä tarkistaa vai onko ruokaketju turvallinen asiakkaalle asti? Osataanko toimia ennakoiden ja varmistaa asiakasturvallisuuden säilyminen esimerkiksi, kun ruokaa lisätään ruokasalin linjastoon, niin vaihdetaanko samalla linjastossa olevat ottimet tai toimiiko käsihygieniaa kuljetuksessa, kun kotiaterioita viedään jokaiselle asiakkaalle. Osataanko suojata asiakasta riittävästi ?

Ruokapalveluissa puhtaudesta säästäminen onnistuu työmenetelmämuutoksin ja likaantumisenehkäisyllä. Kun keittiöllä ei ole ylimääräisiä tavaroita, vain tarvittavat koneet ja laitteet, ja tilat ovat järjestyksessä, niin siivoaminen on helpompaa ja siihen menee vähemmän aikaa. Kun tiloissa pidetään yllä sovittua ylläpitosiivousta, jota helpotetaan säännöllisesti koneellisella puhdistuksella, niin voidaan vähentää kalliimpaa ja työläämpää perussiivousta. On siis tärkeää, että ruokapalvelutyöntekijät osaavat käyttää siivouskoneita tai työ tehdään muualla tavoin säännöllisesti.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden keskittämisellä haetaan säästöjä

Tämä trendi jatkunee koronan jälkeenkin. Keskittämällä voidaan saada säästöjä, kun toiminta suunnitellaan oikein. Toiminnansuunnittelussa ei saa kuitenkaan unohtaa asiakasta ja hänen toiveitaan.

Nyt korona-aikaina kouluateriat ovat tulleet tutuiksi monille huoltajille ja heillä voi olla enemmän näkemyksiä siitä millaisia aterioiden tulisi olla. Vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tulisi lisätä enemmän, kun toimintaa kehitetään, keskitetään sitä tai ei.

Toiminnan keskittämisessä tulee kiinnittää huomiota myös raaka-aineisiin: elintarvikkeisiin ja puhdistusaineisiin sekä koneisiin ja laitteisiin. Miten näitä halutaan muutostilanteessa määritellä? Millaisia hankintastategioita kunnissa on tehty? Halutaanko, että Suomessa on jatkossa omaa elintarvike- ja puhdistusainetuotantoa vai luotetaanko siihen, että kyllä sitä maailmalta aina saa? Vai pitäisiko valtiohallinnon puuttua asiaan? Mitä mieltä sinä olet?

Tervehdys kävijä!

Tämä on Pylticon ajankohtaispalsta, jossa Pylticon perustajat Kaija Rönni ja Jaana Levo pohtivat ajankohtaisia aiheita ruoka- ja siivouspalveluissa.