Johtamisella on vaikutusta organisaation tulokseen

Otsikon aiheesta kaikki ovat varmasti samaa mieltä, mutta kuinka hyvää johtamista toteutetaan? Se on monien kokonaisuuksien summa. Pohdimme asiaa palvelun organisaatiomallien kautta, sillä erilaiset mallit vaikuttavat asioihin, joita pitää huomioida hyvän tuloksen saamisessa. Tässä malleiksi on valittu kunnan oman organisaation tuottamat palvelut, kunnan omistama in-house-yhtiö ja ulkoinen yhtiö.

 Poistojen vähennysten toteuttaminen tulee ennakoida suunnittelussa

Hyvä johtaja huomioi, kuinka poistot toteutetaan eri malleissa. Kunnallisen organisaation kustannusrakenne on erilainen, sillä esimerkiksi koneiden ja laitteiden poisto voidaan laskea kirjanpidollisesti hieman eri tavalla. Kirjanpitoa koskeva laki on sama kaikille, mutta koneiden ja laitteiden poistoiäksi lasketaan kunnissa usein pidempi aika ja se vaikuttaa vuosittaisiin poistoihin. Poistojen iäksi voidaan laskea jopa kymmenen vuotta, joka käytännön työssä tarkoittaa sitä, että koneita huolletaan ja hoidetaan hyvin, jotta ne kestävät tuon ajan.

Kirjanpitolain 5:5a§:n mukaan pysyvä aineeton omaisuuden hankintameno on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan ja enintään viiden vuoden kuluessa.  Laki toteaa kuitenkin, että tätä pidempää poistoaikaa voidaan käyttää, jos sitä voidaan pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.  Enimmäispituusaika on 20 vuotta. Kun tämä asia huomioidaan organisaation kirjanpidossa, niin tällä voidaan alentaa yksikkökohtaisia suoritehintoja merkittävästi.

Yhtiöiden tavanomainen ruoka- ja puhtauspalvelualan koneiden ja laitteiden poistoaika on 4 – 5 vuotta.  Tällöin poistojen osuus yksikköhinnassa näkyy nopeammin, joten yhtiön muihin kustannuksiin täytyy kiinnittää enemmän huomioita. Poistoaikojen pituudesta käydään ajoittain keskustelua, mutta oleellista asiassa on se, että valittu tapa huomioidaan taloudellisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa.

Erilaiset ALV-käytänteet tulee huomioida

Kun kunta tuottaa ruokapalvelun itse, niin se saa arvonlisäverosta, eli alv:sta, palautusta ei-liikevaihtoverollisesta toiminnasta, kuten oppilaiden lounaan elintarvikekustannuksista. Liikevaihtoverollisesta toiminnasta se saa hyvitystä alv-vähennysjärjestelmän kautta, kuten yhtiöt. Jos kunta ostaa esimerkiksi koululaisten ateriat ruokapalvelun yritykseltä, niin se maksaa tästä 14 % alv:n, sillä kunta saa alv:sta vähennystä liikevaihtoverollisen toiminnan kautta. Mikäli kunnalla on vähän omaa liikevaihtoverollista myyntiä, niin alv-vähennyksen määrä on pieni, joten se tulee huomioida taloudellisessa suunnittelussa.

Alv:n käsittelytapa on saattanut vaikuttaa kuntien valintoihin, miten palvelut järjestetään: omana, in-houseyhtiönä vai yhtiön toimesta. Tällöin ruoka- ja puhtauspalveluita on saatettu yhtiöittää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, jolloin on mahdollista ostaa kyseinen palvelu verottomana. Toisaalta kunta voinut ostaa ruokapalvelua ja maksaa elintarvikkeet itse, jolloin se saa välittömät alv-palautukset itse elintarvikkeista ja maksaa vain palvelusta alv:ta.  Tätä mallia hyödynnetään jonkin verran in-house-yhtiöissä ja sen vaikutus kunnassa voi olla kymmeniä- tai satojatuhansia euroja vuodessa.

Ulkoinen yhtiö ostaa pääsääntöisesti elintarvikkeet itse ja huomioi palvelun tuottamisessa alv:n vaikutukset, jotta hinta pysyy kilpailukykyisenä ja yhtiön toiminta kannattavana. Ulkoinen yhtiö saattaa tuottaa palveluita monille asiakkaille, joten sen pitää huomioida kaikki asiakkaat, jotta hyvä taloudellinen tulos voidaan saavuttaa, joten kovin pitkään tappiollista tuotantoa ei voida toteuttaa. Kunnissa palveluita tuotetaan jopa tappiollisina, jos sen avulla saavutetaan jotain muuta etua.

Hyvä johtaminen on kokonaisuuksien hallintaa

Talouden realiteetit ovat tärkeitä ottaa huomioon johtamisessa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi organisaation toimintaan ja kehittämismahdollisuuksiin. Tärkeämpää kuin poistot ja alv-käytännöt ovat organisaation toimintatavat. Muidenkin osa-alueiden hallinnalla on merkitystä organisaation menestymiselle ja siihen tarvitaan hyvää johtamista, luottamusta sekä yhteistoimintaa organisaation sisällä ja ulospäin. Osaavan, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, kun toiminnan kehittämiseen sitoutuu organisaatio alhaalta ylös, ml. sidosryhmät ja asiakkaat.

Tiedämmekö oikeasti mitkä asiat tuottavat lisäarvoa asiakkaalle?

Organisaation toiminnan tulee olla hyvin organisoitua. Hyvän johtajan tulee nähdä tulevaisuuteen ja se on tänä päivänä yhä haastavampaa. Tiedetäänkö organisaatiossa oman toiminnan haasteet ja mahdollisuudet sekä asiakkaan toiveet ja lisäarvoa tuottavat palvelut. Mitä paremmin nämä asiat tunnetaan, sitä helpompaa on organisaatiota johtaa.  Omaa toimintaa tulisi analysoida säännöllisesti, ja ajoittain olisi hyvä tehdä ulkopuolisen selvitys, jolla voidaan saada lisätietoa, uusia näkemyksiä ja vertailutietoja, jotka auttavat organisaatioita kehittämään itseään.  Hyvä johtaminen ei ole helppoa ja siinä riittää aina kehitettävää, mutta eikös ole hienoa olla kehityksen polulla?

Lisätietoja:

https://www.kuntaliitto.fi/muistio-poistosuunnitelmien-tarkistamisesta-2012

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/veroilmoitus/liikkeen-tai-ammatinharjoittaja/poistot-ja-pienhankinnat/